Nämä padat olivat pienenä herkkuruokaani, äiti kun joskus osti :P. Nykyään ei tule valmiita pusseja käytettyä, teen aina kaiken itse...

Minulla on kuvaamisen kanssa vähän sama ongelma, vaikka kaverina löytyy vain yksi kissa. Se on sitäkin innokkaampi tunkemaan häntänsä lautaselleni tai takakoipensa kuvan ylälaitaan... Kuten eilen huomasin kuvaussessioni aikana, piti nostaa katti kaksi kertaa pöydältä alas :D.

Eipä oo munkaan tullu noita osteltua kun mökille,mutta jos jostain ilmatteeks saa niin tulee kyllä syötyä :)

Ihana kuva. Ihme ettei kuitenkaan yritä syödä annostasi. Meillä koira taas on hellan ja mun välissä aina kun laitan ruokaa. Olen tottunut niin, etten osaa oikein tehdäkään enää muuten kuin kädet täysin ojennettuina, että yletyn vanhan verran yli ;) Häntä ei kyllä passaa päästää noin lähelle lautasta, hän pistelisi kaiken suihinsa silmän räpäyksessä. Ruokapöydästä ei uskalla kuokkia, mutta matalalta tv-pöydältä on kyllä kerjäämässä ja viekin jos jättää siihen yksin.

Hihii, mä nauroin ihan kippurassa, niin tuttua touhua meilläkin! En voi kuvata keittiön pöydän ääressä, aina jostain päin kuono olisi kuvassa =D Pitää sitten keittiön sivutasolla ja seinään päin yrittää kuvata ja siltikin joku tökkii kuonollaan, että saa ottaa monta kuvaa, kun suurin osa tärähtää...

Minullakin oli lapsena nämä pussijutut herkkuruokaa ja maistuvat vieläkin, mutta yritän välttää, ennen blogin pidon aloittamista niitä tuli käytettyä tosi usein. Eihän niissä mitään vikaa ole, näppäriä esim. kiireessä ja just mökillä, ja joukkoon voi lisätä jotain pakastevihanneksiakin tai purkista.

ihana kuva :D On kyllä vähän semmoinen ilme,että kun selkäs käännät niin maistan ;D